Suomalaisen eurodancen historiaa käydessä läpi, Waldo’s People on itseoikeutettu kuningas ja ”U Drive Me Crazy” on sen kruununjalokivi. Vuonna 1998 julkaistu single ei ainoastaan määritellyt suomalaista eurodance-soundia, vaan se osoitti, että kotimainen tuotanto pystyi rinta rinnan haastamaan genren jättiläiset, kuten E-Typen tai DJ Bobon.
Soundi ja tuotanto
Kappaleen ydin on sen vastustamaton energia. Heti ensitahdeista lähtien syntetisaattorikoukku tarttuu kiinni ja kieltäytyy päästämällä irti. Biisin rakenne on oppikirjaesimerkki täydellisestä eurodancesta. Marko ”Waldo” Reijosen karhea, matala ja hieman aggressiivinen räppiosuus luo dynaamisen vastapainon. Naisvokalisti (alkuperäisversiolla Christa Renwall) tykittää kertosäkeen sellaisella voimalla, että se jää soimaan päähän vuosikymmeniksi. Tempo on kiihkeä, mutta tuotanto on yllättävän ilmavaa, jolloin se ei tukehdu omaan mahtipontisuuteensa.
Sanoitukset ja fiilis
Olkaamme rehellisiä: kukaan ei kuuntele ”U Drive Me Crazy”ä syvällisen lyyrisen sanoman vuoksi. Kyse on tunteesta, pakkomielteestä ja puhtaasta adrenaliinista. Kertosäkeen huudatukset ovat kuin tehtyjä festarilavoille, ja kappaleen viesti ”ajamisesta hulluuden partaalle” resonoi jokaisessa, joka on koskaan kokenut tanssilattian huuman.
Miksi biisi kuullostaa niin tutulta?
Vähän joutuu kaivelemaan mitähän biisiin on sämplätty? Se ensimmäinen ja yksi maailman tunnetuimmista kitarariffeistä on lainattu Nirvana yhtyeen suurimman hitin ”Smells Like Teen Sprit”:istä. Toinen sample on napattu myös isosta ysärihitistä. Blur yhtyeen ainoastaan vuotta aikaisemmin julkaistu ”Song 2” taipuu Waldon käsittelyssä.
Perintö
Vaikka ysäridancea usein pilkataan sen kaavamaisuudesta, ”U Drive Me Crazy”on kestänyt aikaa hämmentävän hyvin. Se ei tunnu tunkkaiselta reliikiltä, vaan nostalgiselta voimalaitokselta. Se on biisi, joka saa jopa kaikkein jäykimmän istujan naputtamaan jalkaansa viimeistään toisen kertosäkeen kohdalla.
Arvosana: 5 / 5
”Suomalaisen dance-musiikin merkkipaalu, joka on yhtä tuore kuin kylmä juoma helteisenä festaripäivänä. Se on häpeilemätön, kovaääninen ja äärimmäisen tarttuva.”
